Budjetointi, korot ja inflaatio 2026: mitä luvut tarkoittavat sinulle

Inflaatio 2026 lyhyesti

Inflaatio tarkoittaa yleisen hintatason nousua. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli elokuussa 2026 2,2 %, kun se heinäkuussa oli 2,1 %. Inflaatiota nostivat eniten polttoaineiden ja lämmitysöljyn hinnat. Pohjainflaatio, josta on poistettu voimakkaasti vaihtelevia eriä, kuten energia, oli 1,4 %.

Käytännössä 2,2 %:n inflaatio tarkoittaa, että ostoskori, joka vuosi sitten maksoi 100 euroa, maksaa nyt keskimäärin noin 102,20 euroa. Oma inflaatio voi poiketa keskiarvosta paljonkin sen mukaan, kuluuko rahaa esimerkiksi polttoaineeseen vai asumiseen.

Inflaation vaikutuksen omaan talouteen voi arvioida helposti. Jos kotitalouden kuukausimenot ovat 2 500 euroa ja hinnat nousevat 2,2 %, sama kulutus maksaa vuoden päästä noin 55 euroa enemmän kuukaudessa eli noin 660 euroa vuodessa. Jos tulot eivät nouse samaa tahtia, ero on katettava säästöistä tai karsimalla menoja.

Palkat ja ostovoima

Ostovoima paranee, kun ansiot nousevat hintoja nopeammin. Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan ansiot nousivat huhti–kesäkuussa 2026 vuodessa 3,4 % ja reaaliansiot eli inflaatiolla korjatut ansiot 1,6 %. Keskimäärin palkansaajan ostovoima siis kasvaa, mutta yksittäisen kotitalouden tilanne riippuu omasta palkankorotuksesta ja menorakenteesta.

Korot: Euribor ja EKP

Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoja kesäkuussa ja syyskuussa 2026, ja talletuskorko on 2,50 % 16.9.2026 alkaen. Suomen Pankin mukaan 12 kuukauden Euribor oli 3,186 % 5.10.2026. Monet suomalaiset asuntolainat on sidottu Euriboriin, joten koron nousu näkyy lainanmaksajalla viiveellä, kun lainan koron tarkistuspäivä tulee.

Säästäjälle korkojen nousu tarkoittaa yleensä parempaa talletuskorkoa. Kun talletuskoron vertaa inflaatioon, saa karkean kuvan reaalituotosta. Jos tili maksaa esimerkiksi 2,5 % korkoa ja siitä pidätetään 30 %:n lähdevero, nettokorko on 1,75 %, mikä jää alle 2,2 %:n inflaation. Rahan ostovoima voi siis heiketä, vaikka tilin saldo kasvaa.

Lainanmaksajan kannattaa tarkistaa lainasopimuksesta, mihin viitekorkoon laina on sidottu ja milloin korko seuraavan kerran tarkistetaan. Jos 12 kuukauden Euriboriin sidotun lainan korko on tarkistettu viimeksi vuosi sitten, uusi korko voi poiketa nykyisestä selvästi. Pankki kertoo uuden erän ennen muutosta.

Budjetin tekeminen vaihe vaiheelta

Budjetti on yksinkertaisimmillaan suunnitelma siitä, mihin kuukauden nettotulot käytetään. Se kannattaa tehdä toteutuneista menoista, ei arvauksista.

Laske kuukauden nettotulot: palkka verojen jälkeen sekä tuet ja muut tulot.
Käy läpi 2–3 kuukauden tiliotteet ja ryhmittele menot: asuminen, ruoka, liikkuminen, lainat, vakuutukset, vapaa-aika.
Erottele välttämättömät menot joustavista.
Päätä säästösumma ja siirrä se palkkapäivänä erilliselle tilille.
Vertaa toteumaa suunnitelmaan kuukauden lopussa ja korjaa suurinta poikkeamaa.

50/30/20-sääntö apuna

Yleinen budjetointiohje jakaa nettotulot niin, että noin 50 % menee välttämättömiin menoihin, 30 % vapaasti käytettävään ja 20 % säästöön tai velkojen ylimääräiseen lyhentämiseen. Ohje on suuntaa-antava: suurissa kaupungeissa asuminen vie usein yli puolet tuloista, jolloin jakoa sovelletaan omaan tilanteeseen.

Kun hinnat nousevat, budjetti kannattaa päivittää vähintään kerran vuodessa. Kiinteät menot, kuten sähkö, vakuutukset ja vastikkeet, muuttuvat usein vuodenvaihteessa.

Mistä saa apua?

Jos budjetti ei millään mene plussalle tai laskut kasaantuvat, valtion oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonta auttaa maksutta ja luottamuksellisesti. Rahatutka kokoaa inflaation, korot ja palkkakehityksen yhdelle sivulle ja tarjoaa laskurit oman budjetin tarkistamiseen.

Usein kysyttyä

Mikä on inflaatio Suomessa nyt?

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli elokuussa 2026 2,2 %. Pohjainflaatio oli 1,4 %.

Mikä on 12 kuukauden Euribor?

Suomen Pankin mukaan 12 kuukauden Euribor oli 3,186 % 5.10.2026.

Kasvaako ostovoima vuonna 2026?

Keskimäärin kyllä: ansiot nousivat huhti–kesäkuussa 2026 3,4 % ja reaaliansiot 1,6 % vuodessa Tilastokeskuksen mukaan.

Mitä reaalikorko tarkoittaa?

Reaalikorko on korko, josta on vähennetty inflaatio. Jos talletus tuottaa verojen jälkeen 1,75 % ja inflaatio on 2,2 %, reaalikorko on noin −0,45 %, eli rahan ostovoima heikkenee hieman.

Rahatutka kokoaa aiheen luvut, määräajat ja palvelut yhteen. Avaa Rahatutka →

Valmiit työkalut

Kotitalouden budjetti ja velkasuunnitelma · Kuukausibudjetti, säästötavoitteet ja velkojen maksusuunnitelma
Lainalaskuri ja maksuohjelma · Kuukausierä, korot ja kulut, koko maksuohjelma, korkoskenaariot ja kahden tarjouksen vertailu

Lähteet

Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa viranomaisen, juristin tai neuvojan ohjetta. Tarkista ajantasainen tieto lähteistä.

Muut oppaat

Puskurirahasto: paljonko säästöjä pitäisi olla pahan päivän varalle?