Rahatutka / Oppaat

Kotitalouden budjettipohja: näin teet budjetin

Budjetti näyttää, mihin rahat menevät ja paljonko jää säästöön. Tässä oppaassa on budjetin rakenne, valmis luokittelu, kopioitava budjettipohja ja laskuesimerkki sekä vinkit maksuttomiin työkaluihin.

Tarkistettu 14.10.2026 · Lähteet artikkelin lopussa

Budjetin rakenne lyhyesti

Takuusäätiön ohjeen mukaan budjetti rakennetaan neljässä vaiheessa: kirjaa kuukauden tulot, listaa kiinteät menot, vähennä ne tuloista ja varaa säästösumma ja jaa loput vaihteleville menoille, kuten ruualle ja vapaa-ajalle. Lopuksi seuraa toteumaa ja korjaa budjettia.

Marttaliitto neuvoo arvioimaan tulot varovasti ja merkitsemään säästön budjettiin omaksi rivikseen. Tulojen ja menojen lähtötiedot saat helpoimmin verkkopankin tilitapahtumista muutaman kuukauden ajalta.

Budjetin voi tehdä taulukkolaskentaohjelmalla, sovelluksella tai Takuusäätiön mukaan aivan hyvin kynällä ja paperilla. Jakson voi valita oman rytmin mukaan päivä-, viikko- tai kuukausitasolle, ja budjetti kannattaa käydä uudelleen läpi aina, kun elämäntilanne muuttuu.

Budjettipohjan menoluokat

Seuraava jako perustuu Marttojen ja Takuusäätiön ohjeisiin. Voit kopioida luokat omaan taulukkoosi tai vihkoon.

  • Tulot: nettopalkka, etuudet, eläke, sivutulot
  • Asuminen: vuokra tai vastike ja lainanlyhennys, vesi, sähkö, kotivakuutus
  • Kiinteät kuukausimaksut: puhelin, netti, suoratoistopalvelut, säännölliset lääkkeet, pankkipalvelut
  • Ruoka: ruokakauppa ja ravintolat omina riveinään
  • Liikkuminen: julkinen liikenne, polttoaine, auton kulut
  • Muut: vaatteet, hygienia, harrastukset, lasten menot
  • Harvemmin toistuvat laskut jaettuna kuukausille
  • Säästöt: puskuri ja tavoitesäästöt

Laskuesimerkki: kahden aikuisen talous

Seuraava esimerkki on keksitty havainnollistamaan pohjan käyttöä. Luvut eivät ole keskiarvoja tai suosituksia, vaan korvaa ne omillasi.

Esimerkki (keksitty)

Tulot yhteensä 4 000 €/kk (nettopalkat)

Asuminen 1 300 € (vuokra 1 150 €, sähkö ja vesi 100 €, kotivakuutus 50 €)

Kiinteät kuukausimaksut 150 €

Ruoka 750 €

Liikkuminen 250 €

Muut menot 500 €

Harvemmin toistuvat laskut 150 € (esim. 1 800 € vuodessa / 12)

Säästöt 400 €

Menot ja säästöt yhteensä 3 500 €, jää käyttämättä 500 €

Seuraa toteumaa ja päivitä pohjaa

Budjetti on suunnitelma, ja vasta toteuma kertoo, pitikö se. Martat neuvovat seuraamaan menoja päivittäin tai viikoittain kuittien tai verkkopankin avulla ja tarkistamaan kuukauden lopussa, jäikö tili plussalle vai miinukselle. Vuoden lopussa kannattaa tehdä yhteenveto, josta näkee, mihin rahaa kului eniten.

Esimerkkilaskelmassa 500 euroa jäi käyttämättä. Ylijäämän voi siirtää säästöön tai lyhentää sillä velkaa, mutta ensin kannattaa tarkistaa, ettei jokin harvemmin toistuva lasku jäänyt pohjasta pois. Jos käytät nyrkkisääntöjä, kuten 50/30/20-jakoa, sovella niitä omaan tilanteeseesi, sillä esimerkiksi asumismenojen osuus vaihtelee paikkakunnittain paljon.

Epäsäännölliset menot ja puskuri

Moni budjetti kaatuu laskuihin, jotka tulevat harvemmin kuin kerran kuukaudessa, kuten vakuutuksiin, sähkölaskuun tai auton huoltoon. Martat neuvovat jakamaan tällaisen laskun budjettikuukausille ja siirtämään rahan sivuun valmiiksi, jotta lasku ei yllätä.

Säästö kannattaa siirtää erilliselle tilille heti palkkapäivänä. Siitä osa voi olla puskuria pahan päivän varalle ja osa tavoitesäästöä, esimerkiksi lomaa varten. Rahatutkan puskurirahasto-opas kertoo tarkemmin, miten puskurin kokoa voi arvioida.

Jos menot ovat suuremmat kuin tulot

Jos budjetti jää miinukselle, Martat neuvovat etsimään säästökohteita sen sijaan, että vajetta paikattaisiin pikavipeillä, koska lainaaminen tulee kalliiksi. Takuusäätiön mukaan tiukassa tilanteessa välttämättömät menot, kuten asuminen, ruoka ja lääkkeet, maksetaan ennen velkoja.

Kuukausibudjetin voi jakaa viikko- tai päiväsummiksi, jolloin on helpompi nähdä, paljonko rahaa on vielä käytettävissä. Jos laskut kasaantuvat, oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonta auttaa maksutta, ja Takuusäätiöltä saa neuvontaa puhelimitse ja chatissa.

Valmiit pohjat ja laskurit

Marttaliitto tarjoaa maksuttoman Excel-budjettipohjan, jossa on budjetti, kuukausikirjanpito ja automaattisesti päivittyvä vuosiyhteenveto. Takuusäätiöllä on verkossa budjettilaskuri ja viitebudjettilaskuri, jolla omia menoja voi verrata kohtuullisen kulutuksen viitebudjetteihin, sekä maksuton Penno-sovellus. Rahatutkan laskureilla voit lisäksi tarkistaa, miten inflaatio ja korot vaikuttavat omaan budjettiisi.

Usein kysyttyä

Mistä aloitan budjetin tekemisen?

Kirjaa ensin kuukauden nettotulot ja kiinteät menot verkkopankin tilitapahtumista. Vähennä menot tuloista, varaa säästösumma ja jaa loput vaihteleviin menoihin.

Onko budjettipohjaa saatavilla maksutta?

On. Marttaliitolla on maksuton Excel-budjettipohja, ja Takuusäätiöllä on verkossa budjettilaskuri sekä Penno-sovellus.

Miten budjetoin vuosittaiset laskut?

Jaa vuosisumma kahdellatoista ja siirrä tämä osuus joka kuukausi sivuun, jolloin raha on valmiina laskun eräpäivänä.

Rahatutka kokoaa aiheen luvut, määräajat ja palvelut yhteen. Avaa Rahatutka →

Valmiit työkalut

Lähteet

  1. Takuusäätiö: Budjetointi
  2. Marttaliitto: Talouden suunnittelu eli budjetointi
  3. Oikeuspalveluvirasto: Talous- ja velkaneuvonta

Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa viranomaisen, juristin tai neuvojan ohjetta. Tarkista ajantasainen tieto lähteistä.

Muut oppaat

Muut ilmaiset mallit ja pohjat

Kaikki mallit ja pohjat →